Järvi-Wikissä Ylimmäistä on kuvailtu seuraavasti:
Ahven on yleisin pyyntikala. Haukea on runsaasti, samoin lahnaa ja särkeä. Sekä madetta. Mato-ongella ja virvelillä saa mukavia muistoja joka puolelta järveä.
Laulujoutsen on asustanut vakituisesti järvellä useita kesiä ja on onnistunut saamaan joka kesä 1-2 jälkeläistä. Kuikat esiintyvät runsaslukuisina, heinäsorsia on vain muutama pari ja vähälukuisina telkät pesivät harvoissa vielä asuinkuntoisissa pöntöissä. Järven jakavan Kivisalmen pohjoispuolella, rannan vanhoissa ja jykevissä haapa puissa viihtyvät kolopesijät, pikkutikka ja käpytikka yleisimpänä, myös palokärki liikkuu alueella ja viirupöllö asettui yhdeksi vuodeksi sille asetettuun pönttöön. Korppi on yleistynyt alueen kuusikoissa.
Järven vesi on verrattain kirkasta, varsinkin eteläosassa. Pohjan voi nähdä vielä parin metrin syvyydessä. Rantojen maanpinnan muodot kuvaavat pohjankin syvyyden hyvin, eteläisellä selällä on yli 20 m:n syvänne ja matalia lahtia sekä yksi isompi saari. Pohjoisella selällä on karikoita ja isoja vedenalaisia siirtolohkareita. Järven pinta on 20 m ylempänä kuin Saimaa ja valuma alueella on yksi järveen laskeva lampi. Järvestä vesi laskee pohjoiseen 5-tien ali Korpijärveen. Rannoilla on toistaiseksi vähän kaislikoita vaikka järveen tuleekin ojitettujen metsien suotovesiä runsaasti, ehkäpä sen seurauksena matalat ja tuulen suojaiset lahdet ovat rehevöityneet ja uhkaavat kasvaa umpeen.
Järven rannoilla on vähän asutusta ja kesämökkejä. Pohjoisella osalla on viisi rantaan ulottuvaa ympärivuotista asutusta ja muutama muu sekä kymmenkunta vapaa-ajan asuntoa, joista itäisellä rannalla on seitsemän ympärivuotisesti matkailukäytössä. Pohjoisosan käyttäjien kesken on toteutunut kirjoittamaton sääntö käyttää vain sähkökäyttöisiä perämoottoreita veneissään. Talviaikaan järven yli kulkee moottorikelkkareitti. Ylimmäinen on verrattoman upea erämaajärvi, lähellä kaupungin palveluja.Lue lisää: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylimm%C3%A4inen_(04.156.1.009)
